Ratkaisukeskeisen työnohjauksen tavoitteena on auttaa jäsentämään ja kehittämään omaa työtään sekä lisätä työssä jaksamista. Sen tarkoitus on synnyttää oivalluksia sekä vahvistaa niitä hyviä ja toimivia asioita, joita omassa työssä tai työyhteisössä jo löytyy. Se on aina tavoitteellista, vaihtoehtoisten näkökulmien ja ratkaisumallien tutkimista.

 

Työnohjaus on prosessi, jonka aikana löytää omia voimavaroja, vahvuuksia ja uusia tapoja toimia.
Ohjaukseni perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, luottamuksellisuuteen, läsnäolevaan kuunteluun sekä toiminnallisuuteen ohjattavan/ryhmän toiveita kuunnellen. Ratkaisukeskeisenä työnohjaajana en tuo valmiita ratkaisuja vaan keskitymme vikojen sijasta voimavaroihin, kartoitamme mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuksia ja tutkimme, mikä on jo edistänyt toivotun tulevaisuuden toteutumista. Työnohjaus etenee aina yksilöllisten tarpeiden mukaan ja tarkoituksena on, että ohjauksessa syntyneet oivallukset siirtyvät pysyvästi käytäntöön.

​

Työnohjaus voi olla yksilö- tai ryhmätyöohjausta. Se sopii erilaisille organisaatioille toimialasta riippuen. Työnohjauksessa yhdistävänä tekijänä ovat työ ja työyhteisö. Ryhmätyönohjauksen osallistujamäärän on hyvä olla 3-8 henkilöä. Työnohjaus voi tapahtua minun toimitiloissani (Pirkankatu 21, 33210 Tampere), työpaikallanne, etäohjauksena tai toiveidenne mukaan luontoavusteisena työnohjauksena.

 

Mitä työnohjauksessa tapahtuu

 

Työnohjaus muodostuu useamman tapaamisen prosessista sekä tapaamisten välillä tapahtuvasta kokemuksellisesta oppimisesta. Tapaamisissa reflektoidaan työhön liittyviä kokemuksia ja niiden yhteyttä asetettuihin tavoitteisiin. Koska työnohjaus on prosessi, kehittämiselle on hyvä varata riittävästi aikaa. Tapaamiset voivat esimerkiksi olla 1–1,5 tuntia kerrallaan 2–4 viikon välein. Ryhmän ihannekoko on 3–6 henkilöä.
 

• Työnohjaus on luottamuksellista. 

• Jokaisella osallistujalla on itsemääräämisoikeus sen suhteen, mitä ja miten avoimesti työnohjauksessa kertoo asioista.

• Työnohjaaja pyrkii objektiivisuuteen ja katsoo asioita ulkopuolisen silmin. 

• Ohjaaja ei anna suoria ohjeita eikä neuvoja ohjattaville. Sen sijaan hän auttaa kysymyksillään ohjattavia löytämään omia ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi, jäsentämään työhön liittyviä tilanteita ja oppimaan niistä.

​
Miten työnohjaus vaikuttaa

​Tutkimusten mukaan organisaatioissa, joissa työnohjausta on toteutettu, on löydetty yhteyksiä työnohjauksen ja seuraavien tekijöiden välillä: 
​

• työn laatu ja tehokkuus sekä asiakastyytyväisyys parantuvat

• työntekijän ammatillinen identiteetti vahvistuu

• työssä jaksaminen paranee, koska omien kokemusten jakaminen vahvistaa sisäistä voimantunnetta

• työnohjaus mahdollistaa oppimisen muilta

• työyhteisön ilmapiiri paranee ja poissaolot vähenevät

• esimiestyö ja johtaminen kehittyvät

• perustehtävä kirkastuu

• työn laatuvaatimuksia voidaan määritellä yhdessä työnohjauksessa

• moniammatillinen toiminta jäsentyy  

(Suomen työnohjaajat ry.)

​

Luontoavusteinen työnohjaus

​

Tiedämme, että jo muutama minuutti metsässä laskee verenpainetta. Viisitoista minuuttia metsässä ja mieliala kohenee. Kaksikymmentä minuuttia metsässä terästää tarkkaavaisuutta ja rauhoittaa mieltä. Tunti metsässä oleilua parantaa elimistön puolustuskykyä. Säännölliset käynnit metsässä kompensoivat muualla koetun melun kuormittavuutta ja hiljaisuuden on todettu auttavan myös myönteisten ajatusten syntymiseen. Metsässä liikkuminen vaatii keskittymistä ja silloin muut asiat jäävät väkisinkin taustalle, kun aivot mittaavat maaston
ominaisuuksia. Luonnosta saatavat esteettiset elämykset tuovat mielihyvää. Mitä enemmän
metsässä oleilee, sitä enemmän mieliala kohenee, ajatukset selkiytyvä ja arjen paineet ja
huolet väistyvät taka-alalle.
 
Asiantuntijoiden mukaan luonnossa liikkumisen hyödyt ovat suurimmillaan silloin, kun ihmistä
väsyttää. Stressaantunut saa metsästä uutta energiaa ja innostusta. Luonnossa tapahtuva
työnohjaus ei eroa perinteisestä työnohjauksesta muuta kuin ympäristön suhteen.
Rauhallisesti maastossa edeten ihminen pystyy tarkentamaan ja jäsentämään omia
ajatuksiaan. Poistuminen omasta työympäristöstä antaa tilaa ja etäisyyttä nähdä asioiden
toisetkin puolet ja löytää helpommin niihin ratkaisuja ja uusia mahdollisuuksia.